Innostuin nyt sitten edellisen kerholauantain jälkeen noista kukista niin paljon, että oon maalannu ja silpunnu metrikaupalla maalarinteippiä. Suorastaan ahistavaa oli, kun kaikki pienet saviruukut oli loppu. Jouduin kaivelemaan kaikki mahdolliset korkit ja muovinkappaleet, että sain ruukkuja näille luovuuteni vehreille hedelmille. Innostuin tuunaamaan yhtä lyhtyäkin niille kotipesäksi. Vaikka lyhdyn väri kyllä on semmoinen, että luultavasti laittelen siitä jonkun pääsisäisjutskan joskus. Mutta enemmittä pulinoitta käykäämme kuvien paljonpuhuvaan maailmaan.

 

Perimmäinen syy suureen innostukseeni lienee se, etten oikeassa elämässä ole ollenkaan viherpeukalo. Kukkivia kukkia en oikeastaan tunne ollenkaan, kun niitä en allergian takia voi sisällä pitää. Viherkasveja olen aina yrittänyt harrastaa, mutta varsin vaihtelevalla menestyksellä. Kaappasin kuvaan muutaman meiltä löytyvän loistoyksilön, niin ymmärrätte mitä tarkoitan.

Ja tuo basilika on sentään ollu mulla vasta kolme päivää. Tuo viirivehka (oikealla) on sen sijaan näyttäny melkein samalta viimeset 8 vuotta. Voidaankohan ihmistä syyttää kukkien kaltoinkohtelusta ja määrätä kukkienpitokieltoon. Ainakin varmaan aika pian kannattais huostaanottaa nämä mun poloiset raukat.