Kyllä se vaan niin on, että nyt meillä vasta loma alkaa, kun mieskin jää lomalle. Ei ole mistään kotoisin, että yhden pitää lähteä aamulla kuudelta töihin, kun muuta saa lorvia kotona. Ei se kyllä helppoa tunnu olevan tuo lomalle jäänti, lun ei oo kulta vieläkään malttanu tulla kottiin, soitteli se mulle kolmen aikaan, että ei oo vielä lähdössä, että ainaki neljään menee. Sen verran tässä vuosien mittaan oon oppinu omaani tuntemaan, että taidan alkaa ootteleen tuossa seittemän maissa. Sillä menee tunti matkallakin, että...

Oon kyllä käyttäny tämän viimesen "työpäivän" hyväkseni, ja väkersin mummun lyhtyä varten pienen "ryijyn". Tein tämmöset ensimmäiseen nukkekotikerhon vaihtoon, mutta tämä tuleva käyttötarkoitus on se mihin halusin tämän tekemisen opetella. Mun mummu on tehny näitä ryijyjä koko suvun naisille. Minullakin on näitä kolme. Oikeastaan yksi puuttuu, kun mummu sanoi, että ne saan antaa sitten omille lapsilleni.

Tämmöisestä seinävaatteesta on siis kysymys. Varmaan tällä on joku nimikin, mutta enpähän sitä tiiä. Mummu muuten sai tämmöisen papalta tuliaisina kuntoutusreissulta, ja innostui sitten siitä mallikappaleesta näitä väsäämään. Kuvaa hyvin mummuani, se osaa tehdä "mitä vaan".

Tässä sitten tämä miniversio. Loppujen lopuksi tuon tekeminen ei oo kovin vaikeaa, kauemmin aikaa meni sen tekotavan ymmärtämiseen. Mulla on aivan surkeat lankavarannot, kun en harrasta neulomista. Nämäkään langat ei oikein rimmaa sinne lyhtyyn, mutta mummulle saa ollakin paljon värejä. Ei mun mummulakaan oo mitenkään feng shui.

Parhaiten tämä onnistuis minikoossa varmaan jollain muliinilangan vahvusella langalla, villalanka on turhan paksua.

Mieskin muuten tuli just kotiin, niin että määpäs häippäsen tästä lomalaisen seuraan.