En tiiä siitä hyvästä päivästä sitte?

oikeastaan on ollu melko tylsä päivä. harmaa arki, sairastetun loman päätteeksi. Mies töissä edelleen, tai soitti se äsken olevansa lähdössä, eli noin tunnin päästä tullee kotiin. Minusta on liian pitkä työpäivä 7-20 plus puoltoista tuntia matkoihin. Ja lisää valitusta. Kuopus on aivan mahottoman kiukkunen. Sille ei kärsi sanoa ytä, tai ees puolta pokkipuolista sanaa, kun se saa hirveät pömöt. Saattaa huutaa vartin, saattaa huutaa kauemminkin. Leppyy hetkeksi, suuttuakseen taas jostakin. RASITTAVAA. En tiiä, onko sillä vielä kurja olo sairastamisen jäljiltä, tuntuu , että ruokahalu alkaa ainakin jo palaamaan. Muutenkin se on päiväunien kans semmosessa siirtymävaiheessa, että kun ei nuku, niin on liian väsy, ja jos nukkuu, niin sitte ei nukahda illalla.

No, pahin mörkö mielen päällä on kuitenkin tuo huominen nielurisaleikkausaika tuolla meidän kolmasluokkalaisella. Tyttöä jännittää, ja jännittää muakin. Poden syyllisyyttä, ahdistusta ,pelkoa, jännitystä, lievää paniikkia yms. Saa nyt sitte nähä alkaako ne sitä ees huomenna leikkaamaan, kun tyttö vielä satunnaisesti yskii, viimeviikkoisen flunssan jälkimainingeissa. Onneks mun ei tarvi sitä asiaa päättää, vaan saan luottaa lääkärin ammattitaitoon.

Tuo tytön operaatio on aiheuttanu erinäisiä järjestelyjä lastenhoidon suhteen. Mies on huomisen päivän töistä pois, mutta keskiviikkona sen on pakko mennä koulutukseen. Miehelle sattu tietenkin tälle viikolle opiskelun loppunäyttökin, ettei vaan liian helpolla pääsis.  Mun vanhemmat on tulossa huomenna iltapäivällä sitte tänne hoitamaan pikkuneitejä keskiviikkoaamupäiväksi. Minä oon tytön kans sairaalassa yötä. Toivottavasti tarvii olla vaan se yks yö.  Mun iskä jääkin sitte meille loppuviikoksi, kun mies varas niille konserttiliput lauantaille Oulun musiikkijuhlien karmivaan buranaan (vai oliko se angstinen aspiriini? dementoitunut disperiini? panikoiva parasetamoli?) No enivei, Carmina Burana.

Tästä ei nyt tuu valitusta kummempaa, vaikka miten yrittäs. Taidan alkaa laitteleen ipanoita nukkumaan, ja lämmäytän meille isommille saunan, jospa se vähän rentouttais, kun melko stressaava viikko taitaa olla edessä.